Ines Kuusik, Insight Data Analyst, MSD Finland

Minulle näkökulmien monimuotoisuus ja ajattelun monimuotoisuus merkitsevät hieman eri asioita. Ajattelu on mielestäni uniikki voima, sisäinen liekki, joka synnyttää uusia näkökulmia eri aikoina ja eri tilanteissa. Ajattelu on pitkäjänteisen kehityksen tuotos, näkökulmat ovat tilanne- ja tapauskohtaisia. Ajattelu on sisäinen tapa hahmottaa maailmaa, näkökulmia voi tuottaa lähes loputtomiin.

Kulttuuri ja tausta vaikuttavat ajattelun kehittymiseen. Esimerkiksi keski-ikäinen valkoinen mies ei todennäköisesti pysty tuottamaan samoja näkökulmia kuin nuori maahanmuuttajanainen, koska eri taustat ja tilanteet ovat muovanneet heidän ajatteluaan.

Työyhteisössämme koen ajattelun ja näkökulmien monimuotoisuutta ennen kaikkea iän ja eri kansalaisuuksien myötä. Minusta on inspiroivaa tavata itseäni iäkkäämpiä ihmisiä, joille on kertynyt viisautta, itsetuntemusta ja -luottamusta: kokeneet ammattilaiset osaavat työskennellä intohimoisesti, ilman turhaa stressiä. He tuntevat omat rajansa ja kykynsä – ja osaavat nauttia työstä. On hienoa nähdä, että ikä ja kokemus karttuvat voimavaraksi. Myös eri kansalaisuuksia edustavat kollegat ovat kiinnostavia – jo pelkästään heidän puhetapansa vuoksi. Välillä tuntuu, että he priorisoivat ja huomaavat eri asioita¬ – he eivät ota Suomea itsestäänselvyytenä. Olen itsekin kotoisin Suomen ulkopuolelta, joten on kiva vaihtaa kokemuksia siitä, millaista on integroitua Suomeen. Se on jokaiselle erilainen, pitkä ja mutkikas prosessi.

”Toisilta oppiminen vaatii uteliaisuuden lisäksi nöyryyttä ja kärsivällisyyttä.”

Hyvät kommunikointitaidot ja kriittinen ajattelukyky ovat tärkeitä työssäni, sillä tiimini tehtävä on analysoida ja hyödyntää dataa. Ajattelun ja näkökulmien monimuotoisuus edistää kriittistä ajattelua todella paljon. Eri näkökulmien yhdistäminen ja toisilta oppiminen vaatii uteliaisuuden lisäksi nöyryyttä ja kärsivällisyyttä: täytyy muistaa olla lempeä itselleen ja muille.

Olen aloittanut tehtävässäni hiljattain, mutta jo nyt olen huomannut, että kollegani tuovat keskusteluihin aktiivisesti monenlaisia näkökulmia. Heidän ajattelutapansa poikkeavat toisistaan – jo eri työrooleista johtuen.

Organisaatiossamme on käytössä tavoitejohtamismalleja, kuten OKR (Objectives and Key Results) ja L3. Ne auttavat keräämään, kirkastamaan ja yhdistämään näkökulmia, jotta lopputuloksena olisi mahdollisimman relevantti ja tehokas toimintasuunnitelma. Prosessin aikana on tärkeää nähdä sekä kokonaiskuva että yksityiskohdat ja strategiset ja taktiset mahdollisuudet. Tässä prosessissa erilaiset kokemukset ja näkökulmat voivat osoittautua hyvinkin arvokkaiksi.

”Positiivinen palaute vahvistaa työyhteisön ajattelun monimuotoisuutta.”

Koen, että rikastan omalta osaltani työyhteisöni näkökulmien monimuotoisuutta olemalla suorapuheinen ja aktiivinen. Vaikka ala ja kollegat ovat minulle uusia ja yritän ennen kaikkea kuunnella ja oppia eri tilanteissa, kerron tiimityössä avoimesti omat ajatukseni. Uskon, että rehellinen, positiivinen palaute vahvistaa työyhteisön ajattelun monimuotoisuutta: usein kehun kollegoita, kun huomaan, että he ovat onnistuneet työssään.

”Koen, että kollegani ovat kiinnostavia ja minulla on heiltä paljon opittavaa.”

MSD korostaa ja arvostaa ajattelun monimuotoisuutta jo rekrytointivaiheessa. Meillä työskentelee eri ikäisiä ihmisiä, eri kansalaisuuksia, eri kokemustaustan omaavia ammattilaisia. Koen, että kollegani ovat kiinnostavia ja minulla on heiltä paljon opittavaa.

Myös MSD:n pelisäännöt eli Ways of working ja yhtiön tapa investoida ihmisiin ja heidän kehittämiseensä edistävät ajattelun monimuotoisuutta. Ajattelua ja omien ajatusten ilmaisua voi oppia kouluttautumalla ja harjoittelemalla.

”Näkökulmien monimuotoisuus ja sen tuoma rikkaus näkyy kaikessa luovassa tekemisessä.”

Näkökulmien monimuotoisuus ja sen tuoma rikkaus tulee erityisen hyvin esiin luovassa tekemisessä – kirjallisuudessa, teatterissa, televisiosarjoissa, musiikissa. Koen, että aikamme kiinnostavimmat tarinat ovat naisten tai naisten näkökulmasta kerrottuja tarinoita, koska eurooppalaisessa kulttuurissa miesten näkökulmat ovat usein paljon tunnetumpia. Kiinnostavimmat äänet ovatkin usein vähemmistöjen ääniä, koska vihdoinkin pääsemme kuulemaan niitä.

Liiketoiminnassa on sama tilanne. Jotta kehitystä tapahtuisi, meidän tulee nähdä status quon puutteet ja huomata uudet mahdollisuudet. Se vaatii ajattelun ja näkökulmien jatkuvaa työstämistä.

Olen huomannut, että palaverit, keskustelut ja tiimityöt onnistuvat usein nimenomaan sen ansioista, että eri ajattelutavat ja näkökulmat kohtaavat rakentavasti. Se ei ole itsestään selvää – ajattelun monimuotoisuus ei toteudu automaattisesti tai aina. Esimerkiksi isossa ryhmässä saattaa olla vaikea rakentaa niin vahvaa luottamusta ja yhteyttä, että ajattelun monimuotoisuudesta tulisi hedelmällistä. Jos ryhmän jäsenet eivät tunne toisiaan hyvin, on vaikea rentoutua ja keskittyä. Ja mielestäni laadukas työskentely vaatii molempia.

Ison ryhmän edessä ei ole helppo näyttää epävarmuutta, ja isossa ryhmässä viestiä on vaikea muotoilla siten, että siitä syntyisi dialogi. Se, kuinka selkeästi pystyn ilmaisemaan omia ajatuksiani, riippuu siitä, kuinka hyvän yhteyden olen saanut muihin. On helpompi puhua rehellisesti ja selkeästi, jos kokee, että toinen kuuntelee ja ymmärtää. Juuri sen takia ajattelun monimuotoisuuden hyödyt näkee mielestäni parhaiten pienissä tiimeissä ja ajan myötä.